Karkkikahvin metsästystä Milanossa


 
karkkikahvi italialaisittain
Italiassa café mocca ei ole itsensä näköinen.

Italia on vannoutunut hyvän kahvin maa, ja kun paikalle tupsahtaa makean ja mielellään myös kylmän kahvin fanittaja, voi lopputulos olla mikä vaan. Moni lukija varmaan tietää jo valmiiksi tämän metsästyksen lopputuloksen 😉

Aluksi avaan teille hieman taustatietoa Italiasta ja sikäläisistä kahvilinjauksista. Italia on maa jonne Starbucks on pyrkinyt 35 vuoden ajan tuloksetta. Tämä onkin tavallaan ironista, sillä Howard Schultz joka on mies Starbucksin kasvun takana, sai idean konseptiin matkustaessaan Italiassa ja teki tämän jälkeen espressot ja cappuccinot tunnetuksi koko maailmalle.

Italia on tunnettu kahvikonservatiivien maana, jossa on oma selkeä kahvikulttuurinsa. Kahviin ei lisätä maitoa paitsi aamuisin. Kahvi on nopea juoma, sen ympärille ei jäädä seurustelemaan tai myöskään työskentelemään läppärin kanssa. Useimmiten kahvi tilataan tiskiltä paikallisessa kahvilassa ja nautitaan seisten baaritiskin äärellä. Espresso on lyhyempi kuin mihin me olemme tottuneet. Kahvien makumaailma on hyvin pehmeä ja selkeä.

Mutta mistä löytyisi kahvi joka tyydyttää minun karkkikahvinälkääni? Pidin siis silmäni auki näille, ja löytyihän niitä monestakin paikkaa. Ehkä italialaiset eivät olekaan niin konservatiivisia kuin mitä annetaan ymmärtää?

Yllätyksekseni nimenomaan kylmiä karkkikahveja tosiaan löytyi lähes kaikkialta:

1.     Illyn Crema italiana Ice coffee

sorbetkahvi
Sorbetmainen kahvi oli oikeasti aika hyvä ja hyvin pieni.
Kahvin vieressä oikealla on 0,33 kokoinen cocis-tölkki.

Näitä kahveja löytyi ympäri Milanoa ja Monzaa. Niitä oli jäätelöbaareissa, kahviloissa ja kioskeissa. Kahvi
sorbet-tyyppinen seos pyöri laitteessa joka on tuttu minulle lähinnä 90-luvun alkupuolelta jäähalleista, jolloin samantyyppisissä laitteissa pyöri jäähileinen mehu muovisessa vaakaputkessa. Tämän kahvin maku oli yllätyksekseni tiiviin kahvinen ja ei niin makea. Näitä kahvin ja jäätelön sekamuotoja tulikin juotua jonkin verran, kun ulkolämpötila lähenteli 35 astetta. Koska tämä oli ensimmäinen tilaamani karkkikahvi, nauratti sen koko minua. Tilasin ison koon ja olettamukseni oli ehkä normaalin take-away-kahvikupin kokoinen juoma, mutta sain eteeni piikkuriikkisen cappuccinomukin kokoisen lasin. Kysyin mikä on pienempi koko, ja se oli espressolasin kokoinen annos.

2.     Jääkahvi Mäkkäristä


Mäkkäristä jääkahvi ja munahamppari aamiaiseksi.
Kahvi tarjoiltiin yllätyksellisen tyylikkäästi Mäkkäriksi.
Nähdessäni tämän kahvin Mäkkärissä mietin, että nyt tulee jokin jenkkikahvi tarjoiltuna frappemukissa, mutta ei näin tälläkään kertaa! Eteeni tuotiin pieni musta kylmä kahvi ilman jäitä ja ilman maitoa, tietenkin. Kahvi oli kuitenkin niin makea etten pystynyt edes juomaan sitä. Maku oli kerrassaan kamala. Kymmenen pistettä kuitenkin siitä, että Mäkkärissä tarjoiltu juoma tarjoiltiin nätisti aidosta lasista!

 

 

 

3.     Jäätelökahvi purkista

ripsipiirakka kahvissa
Eri symbooleilla on omat tarkoituksensa eri kulttuureissa.
Tämä kahvi oli sitten aivan toista kaliiperia. Ensinnäkin sen graafiseen ilmeeseen on sujahtanut epäilyttävä ripsipiirakka! (pliis, kertokaa etten ole ainut joka näkee sen näin) Tämän löysin Leolandia-huvipuiston kahvilasta. Pakkauksen kyljessä luki ”kahvi” mutta sisältö vaikutti jäätelöltä, jossa oli kookoshiutaleita. Tämä oli minulle yllätysmomentti koska olin ostaessani kahvin tulkinnut ”cocco”-tekstin jostakin syystä suklaaksi. Ei hätää. Tämäkin kahvi oli ihan hauska mutta en päästäisi tätäkään mukaan karkkikahvien makeaan piiriin. Tässä kahvissa kun en maistanut kahvia ollenkaan. Sitä paitsi mielestäni kahvin pitää olla jotenkin juotavassa muodossa jotta sille kävisi nimike ”kahvi”. Tämän rakenne oli nimenomaan jäätelömainen.

4.     Lämmin Café mocca


Café mocca on kestosuosikkejani. Helsingissä tämä tarkoittaa lattea johon on lisätty suklaakastiketta ja kermavaahtoa päälle. Tilaan moccan aina ilman kermavaahtoa. Monzassa näin menussa café moccan, eli tilasin sen. Tässä vaiheessa pystyin olettamaan että eteeni tulee pikkuinen juoma, muuten kahvi ei vastannut odotuksiani. Kahviin oli lisätty kaakaojauhetta ja sen päälle oli raastettu suklaata joka ei olikein sulanut kahvin sekaan vaan muuttui kökkeröiseksi.


Summa summarum: Viikon aikana maistoin joitakin karkkikahveja ja vaikka jääkahvit olivat makeita, ne eivät oikein olleet makuuni. Koot olivat myös liian pieniä ja ne mukailivat joko liikaa tai liian vähän perinteisen kahvin muottia. Illyn Crema italiana ice coffee -kahvi oli todella hyvä vaikka se ei ollut sellainen jääkahvi johon olen tottunut. Tulin siihen tulokseen että italiassa kannattaa rajata j kahvinsa  espressoon maidon kanssa tai ilman, riippuen siitä onko aamu vai päivä. Näin saa nauttia hyvästä kahvista. Huomaan myös tätä tekstiä kirjoittaessani ehkä olevani itse se kahvikonservatiivi mutta toisesta suunnasta katsottuna.

Lisäyksenä vielä Italian-matkailijoille, vuonna 2018 ensimmäinen Starbucks avaa ovensa Italiaan, Milanoon, yli 35 vuoden maailmanvalloituksensa jälkeen. Tosin tämän Starbucks ei tule toimimaan grab-n-go-konseptilla, vaan konseptilla joka mukailee italialaista alkuperäisempää konseptia. Starbucks avasi ensimmäisen kahvilansa tällä konseptilla Seattlessa vuonna 2014, ja se on konsepti jonka yhtiö vie myös Italiaan. Kahvilan konseptiin kuuluu oma paahtimo ja baaritiski jonka äärellä voi nauttia kahvinsa. Tämän jälkeen kahvilaketjulla on suunnitelmissa avata useita sateliittikahviloita aluksi ympäri ympäri Milanoa. 

Kommentit

Luetuimmat